perjantai 26. joulukuuta 2014

Edistystä

63,9 kg

Laskua viime kerrasta siis jo jonkin verran. 
N. 100-300 gramman päivävauhtia kilot karisseet ja välillä pysyneet samassa.
Nyt joululoman takia oksentanut vähemmän kun en ole koskaan yksin kotona mutta pari sitä edellistä viikkoa lähes päivittäin.
Ei kovin suuria määriä mutta toisaalta hyvin kaloripitoista tavaraa ja välillä ei oksennusrefleksiä meinaa saada aikaan. Jotenkin kai tullut immuuniksi sormille kurkussa.

Välillä osaan iloita painon laskusta mutta useimmiten se ei riitä ja tunnen oloni koko ajan isommaksi ja isommaksi. Olen tietoisempi vatsamakkaroista ja siitä miten näytän joka vaatteessa leveältä kuin horisontti.

Reisien väliin on tullut pieni ilmarako :)
Eivät siis ole kokonaan erillään mutta sinne suuntaan ollaan varmasti menossa, ilmeisesti multa lähtee massa ennemmin jaloista kuin vatsasta. 

Mulla on kuva aiheesta mutta en pysty lisään sitä tällä puhelimen chromella. 

Tän hetkinen välitavoite on 60 kg mutta päätavoite on 50kg 
Mutta lähemmäksi mennään koko ajan. Oon vaan niin kärsimätön. 

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

tonnikalakinkkuananaspitsa

67,2 kg
oon vitun jumissa tän kanssa

otettiin tyttöystävän kanssa varaslähtö viikonloppuun torstaina ja hankkiuduttiin tukevaan humalaan
kaloreitakaloreita
tanssin hulluna pompin ja riehuin baarissa en siks et halusin vaa että saisin sen siiderin pois mun reisistä

oli silti kivaa

perjantaina osasin olla juomatta ja pistää itteni kuutamolle essoilla ja pajalla
en jaksa ees miettiä mitä kaikkee oon viimepostauksen jälkeen oksentanu
tänään pitsan ja kakun
toissapäivänä kebabin ranskalaisilla
juustokinkkucroissant, puoli litraa vanukasta, suklaalevy

puhuin koulupsykologille näistä asioista
haluun laihtua ja yritän tehdä sen syömällä vähän
joskus usein oksennan

se kertoi miten voisin laihtua terveellisemmin
kyllä mä tiedän ne jutut helvetti sentää
en vaa osaa

läski valittaa

pelottaa et avaudun sekasena näistä jutuista kaikille ihmisille ja en haluu et ne saa tietää
haluun puhuu jollekki ja sekasin ei oo välii kelle

ehkä noi vaa'an lukemat vähenee pikkuhiljaa
vai oonko se ihminen joka lihoo vaikka söis 1000 kaloria vähemmän kun mitä kroppa tarvii?

lauantai 22. marraskuuta 2014

I just want to shine

ennen tyrehdytin runoilla mätänevän mielentilani nyt mielentilani tyrehdyttää uupuneet runoni onnellinen ei osaa luoda pitäisikö siitä olla onneton? katson peiliin en pidä näkemästäni syön kaksi päivää vanhan pitsan syön jäätelön syön paahtoleivän laitan paljon oivariinia syön nakkipaketin majoneesilla syön riisikakun nuudeleita ja omenan ahdistaa! maha sisään maha ulos maha sisään maha ulos maha sisäänmahaulosmahasisäänmahaulossisään miksi en pysty muuhun aivotoimintaan fyysiseen toimintaan mihinkään toimintaan? huusit taas miksi et vain voi olla tyytyväinen itseesi miksi se on niin vaikeaa  miksi en tee mitään miksi en anna sinun nähdä itseäni miksi miksi miksi en minä tiedä en tiedä vastaan sinulle sinä et usko en vain tahdo kertoa sinulle uudestaan samaa minkä olen kertonut monesti ennenkin olen läski olen läski olen läski 

tilasin viimein vaa'an halvalla netistä
ei tarvitse hiippailla enää porukoille hoitamaan sitä

perjantai 21. marraskuuta 2014

jätän jäljen

Tänne ei varmaan tuu kukaan ikinä eksymään, mutta ehkä pidän tätä vaan itselleni. 
Pakko purkaa ajatuksia jonnekin, kaverit on menny ja tyttöystävä ei kestä kuunnella. 
En huomannu että jäin yksin.

Oon pian 19v tyttö.
Taistelu peilikuvaa vastaan on alkanu ja loppunu miljoona kertaa.
Tällä kertaa onnistun.
En suostu enää tuntemaan mun läskejä.
2 ja puol viikkoo laihdutusta takana.
Lähtöpaino 72,1kg
Pituus 163cm
Paino nyt 68kg

Tyttöystävä tolkuttaa kuinka oon ihan sopiva. Paskaa, helppohan sen on sanoo, 172cm ja 56kg.
Ei se voi ymmärtää miltä tuntuu kun kesällä kävelee ja reisiä kirvelee niiden hangatessa yhteen.
Ei se voi ymmärtää miten isolta musta tuntuu, sen rinnalla ja muutenkin.

Oon nyt syöny 2 ja puol vk n. 700kcl päivässä. 
Tänään kävin puntarilla ja tuntui että mitään ei tapahdu. 
Ennenkuulumattoman kauan kestänyt itsehillintä petti ja painelin mäkkäriin, ostin tuplajuustohampurilaisen ja isot ranskalaiset. 
Mikään ei oo koskaan maistunut niin hyvältä.
Mikään ei oo koskaan tullut niin helposti ylös. 

Piti mennä uimahalliin tänään. En pysty. 
Ehkä kävely myöhemmin.

Oon lukenu muiden blogeja, lähinnä syömishäiriöisiä sellaisia. Ne jollain surullisella tavalla lohduttaa, että joku muukin miettii painoaan, kaloreita ja ylipäänsä ruokaa elämänsä joka minuutti.
En tiedä millon se alkoi.
Viimeistään n. 8kk sitten kun tajusin kuinka läski mä oon ja kuinka laiha mun tyttöystävä on ja että mun pitäis olla alasti sen seurassa. 
En oo kyenny ajatteleen sen jälkeen muuta kun mun vatsamakkaroita. Havahdun muutaman tunnin jälkeen kuinka oon istunu sohvalla ja miettiny mitä en olis saanut tänään syödä.
Riidellään tästä aina koska se ei jaksa mun vammailua mun kehosta.
Jollain tapaa tuntuu et sillä on joku kavala suunnitelma pitää mut läskinä että se vois tuntee ittensä laihaks.
En haluu kertoo kellekkää et laihdutan koska pelkään et ne kattoo mua tarkkaan ja tajuaa et oon metrin levee.
En haluu kertoo kellekkää et laihdutan koska oon varma et ne ajattelee "jo oli aikaki..".


Laskin että mun pitää syödä 14. tammikuuta asti alle 800kcl päivässä niin olisin laihtunu 10kg mun lähtöpainosta. 

En todellakaan tiedä mikä tän blogin idea on. Tunnustaa oksennetut ruuat? Manailla loputtomia läskejä ilman lopun näkymistä? Analysoida muiden salaliittoja mua vastaan? 
Jotain näiden sekotusta. 

- liian iso -